Lainsäädäntö Suomessa

Netticasinot ja niillä pelaavat ihmiset törmäävät usein laillisuuteen ja lakiin liittyviin kysymyksiin. Usein kuulee kysyttävän, onko nettikasinolla pelaaminen laillista. Lyhyesti: on se. Kuten ehkä tiedämmekin, vallitsevat Suomessa valtion sääntelemät markkinat rahapelaamisen suhteen. Veikkauksella on monopoli urheiluvedonlyöntiin, Fintoto vastaa hevoskisoista ja RAY:n hoidossa ovat kolikkopelikoneet sekä pöytäpelit. Lisäksi Ahvenanmaalla on oma PAF-rahapeliyhtiönsä, joka on myös pitkään ylläpitänyt netticasinoa. Muiden kuin näiden toimijoiden ei anneta toimia Suomessa, ei edes luvanvaraisesti. Euroopan Unioni on toki huomautellut Suomelle jatkuvasti kilpailulainsäädäntöön liittyen monopolin ylläpidosta.

Mitä laki sitten sanoo?

Suomessa ei ole mitään lainsäädäntöä, joka kieltäisi pelaamisen ulkomailla sijaitsevilla netticasinoilla. Valtio on kyllä yrittänyt rajoittaa esimerkiksi ulkomaisten toimijoiden Suomeen ja suomalaisille pelaajille kohdistamaa mainontaa, mutta tämäkin on osoittautunut hankalaksi toteuttaa. Sellaista se vain on internetin ja modernin tiedonvälityksen aikakaudella – valtion kontrolli ei vain yksinkertaisesti enää yletä sinne, mihin se vielä parikymmentä vuotta sitten ylsi täydellisesti.

Mitä sitten verotukseen tulee, liikutaan kansainvälisten säädösten vesillä. Homma menee käytännössä niin, että EU- ja ETA-alueella sijaitsevien netticasinoiden voitot ovat suomalaiselle pelaajalle verottomia. Suurin osa näistä EU-netticasinoista toimii Maltalla tai Gibraltarilla. Malta on pieni, itsenäinen saarivaltio ja EU:n jäsenmaa Välimerellä, Sisiliasta hieman etelään. Gibraltar on Iso-Britannian (EU:n jäsen) autonominen osa Espanjan eteläkärjessä. Nämä maat tai alueet myyvät lisenssejä kansainvälisille casinoille, ja niiden viranomaiset ovat myös tottuneet valvomaan netticasinoiden toimintaa. Näihin maihin rekisteröityneillä netticasinoilla on suomalaisen pelaajan siis paitsi turvallista myös kannattavaa pelata.

Mitä tulevaisuudessa?

Euroopan Unioni on tosiaan jatkuvasti jakanut Suomelle ja muille vastaavan monipolijärjestelmän omaaville Pohjoismaille huomautuksia kilpailun rajoittamisesta. Nämä järjestelmät saavat kuitenkin jatkua niiden ns. hyväntekeväisyysaspektin ansiosta. Tuon hyväntekeväisyyden todellinen laita on sekin vähän niin ja näin, pikemminkin kyse on imagosta, jota etenkin netin kilpailijoiden esiin marssittua on suomalaisille alettu myydä entistä voimakkaammin. Voi olla, että tilanne jatkuu vielä jonkin aikaa samanlaisena, mutta tiukennuksia tuskin on luvassa. Jos Suomi alkaisi nyt ajaa täyskieltoa netissä pelaamiselle, olisi kyseessä valtava riski suututtaa Euroopan Union yhä pahemmin. Joten todennäköisimmät tulevaisuuden skenaariot ovat nykytilanteen jatkuminen tai sen höllentyminen.